Niiden, jotka eivät itse kärsi liikahikoilusta, voi olla vaikeaa kuvitella omakohtaisesti, millaista se voi olla. Useimmat tietänevät, miten kiusalliselta tuntuu, kun on hikiläikät kainaloissa, haisevat jalat kenkiä riisuessa ja hikiset kädet uusia ihmisiä kohdatessa. Hyperhidroosi tuo kuitenkin mukanaan huomattavasti suurempiakin ongelmia.

Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että hyperhidroosin koetaan rajoittavan sekä työntekoa että yksityiselämää niin paljon, että sillä on merkittävä vaikutus elämänlaadulle. Seuraavassa on otteita äskettäin julkaistun brittiläistutkimuksen* tuloksista:

• Älypuhelinten käyttö: 20 prosentilla voimakas hikoilu aiheuttaa ongelmia teknisten laitteiden ja apuvälineiden, kuten kosketusnäyttöjen käytössä.
• Suurin osa hyperhidroosista kärsivistä (61 %) mukauttaa vaatevalintansa sitä ajatellen niin materiaalien, värien kuin vaihtovälinkin osalta.
• 41 prosentilla vaiva vaikuttaa myös harrastusvalintoihin, koska esimerkiksi kirjojen lukeminen vaikeutuu, kun sivut kostuvat, tai koska ei haluta harrastaa mitään fyysisesti raskasta muiden seurassa.
• Lähes seitsemälle kymmenestä hyperhidroosilla on tunneperäisiä seurauksia, kuten huolta ja häpeää siitä, että muut huomaavat hikoilun, tai peräti oman tilanteen aiheuttamaa surua, kiukkua ja toivottomuutta.
• Useimmat kokevat hikoilun vaikuttavan kielteisesti itsetuntoon ja itsevarmuuteen, ja monet kokevat olevansa hyperhidroosin vuoksi vähemmän houkuttelevia mahdollisina kumppaneina.
• 75 prosenttia pitää julkisuudessa ja huomion keskipisteenä olemista todellisena haasteena, joka saa heidät välttelemään sosiaalista yhdessäoloa, jaettuja toimistotiloja, ravintoloita yms.
• Useimmat välttävät varsinkin ennestään tuntemattomien ihmisten koskettamista. He eivät mielellään kättele, istu toisten lähellä tai tanssi ja arastelevat joskus myös esineiden, kuten vaihtorahojen ojentamista tai vastaanottamista, koska kädet tällöin saattavat koskettaa toisiaan. Hyperhidroosi voi valitettavasti haitata myös halaamista ja intiimiä kanssakäymistä läheisissä suhteissa.
• Ainakin 40 prosentilla vastaajista hikoiluun liittyi myös jonkinlaista fyysistä epämukavuutta, etenkin kulkemista joka päivä kosteissa vaatteissa ja kengissä. Lisäksi moni koki, että tästä seurasi lisäongelmia, kuten ihottumaa ja toistuvia sienitulehduksia.
• Peräti kolmannes ilmoitti ottaneensa hyperhidroosin huomioon ammatinvalinnassaan, koska se voi mm. asettaa rajoitteita työkalujen ja muiden laitteiden käsittelylle tai haitata asiakas- ja potilaskontaktien kaltaisia sosiaalisia suhteita.
• Kokonaista 63 prosenttia koki myös, että hyperhidroosi vaikutti heidän kykyynsä ja tehokkuuteensa hoitaa työtehtäviä. Moni pitikin tätä tosiseikkaa vaivansa vakavimpana seurauksena.

Ei siis ole epäilystäkään, että hyperhidroosi on monelle huomattavasti enemmän kuin kosmeettinen ja hieman nolo ongelma. Se vaikuttaa mitä suurimmassa määrin arkeen, mutta myös ammatin ja harrastusten valintaan sekä kanssakäymiseen muiden kanssa. Tästä huolimatta tiedetään, ettei moni hae apua – ehkä siksi, ettei ymmärrä sitä olevan tarjolla. Ne, jotka puhuvat ongelmasta hoitohenkilökunnalle, eivät myöskään aina koe tulevansa otetuiksi vakavasti. Myös hoitohenkilökunnalla voi siis olla vaikeus ymmärtää ongelman koko laajuus.

*Kamudoni et al. Health and Quality of Life Outcomes (2017) 15:121