Ihmiskehossa on hyvin suuri määrä hikirauhasia. Hikirauhaset sijaitsevat syvällä niin kutsutussa verinahassa tai ihonalaiskudoksessa ja muodostuvat pitkistä kerälle kiertyneistä putkista, jotka johtavat ihon pinnalle ja tyhjentävät hien sinne.

Ekriinisilla hikirauhasilla on suurin merkitys kehon lämmönsäätelylle, koska ne auttavat kehoa hankkiutumaan tehokkaasti eroon ylimääräisestä lämmöstä. Eri puolilla kehoa on yhteensä miljoonia ekriinisia hikirauhasia, mutta eniten niitä on kämmenissä ja jalkapohjissa. Siellä ne auttavat saamaan hyvän otteen lisäämällä kitkaa. Kehon hikirauhasia ohjaa lähinnä hypotalamus, kehon lämpötilaa säätelevä termostaatti, kun taas kämmenien ja jalkapohjien rauhasia ohjaa etupäässä sympaattinen hermosto. Tätä stressiä säätelevää hermostoa kuvataan myös taistele tai pakene -hermostoksi. Ekriinisten hikirauhasten erittämä hiki koostuu lähinnä vedestä, mutta se sisältää myös suolojen, ammoniakin, maitohapon ja virtsa-aineen jäänteitä.

Apokriiniset hikirauhaset sijaitsevat etenkin kainaloissa, nivusissa ja genitaalialueella. Toisin kuin käsihiki, tällä hiellä on taipumusta aiheuttaa tyypillistä epätoivottua hienhajua. Syynä on se, että apokriinisten hikirauhasten hiki sisältää muun muassa valkuaisaineita, ja kun iholla olevat bakteerit hajottavat niitä, syntyy voimakkaanhajuisia aineita – hienhajua.

Lisäksi on olemassa ekriinisten ja apokriinisten hikirauhasten hybridimuotoja, joita kutsutaan apoekriinisiksi rauhasiksi. Kuten ekriiniset hikirauhasetkin, ne tuottavat runsaasti vedestä ja suolasta muodostuvaa hikeä.

Häiritsevästä kainalohiestä johtuvien ongelmien alkaminen teini-iässä selittyy sillä, että sukupuolihormonit stimuloivat sekä apokriinisia että apoekriinisia hikirauhasia.